Bremerhaven ratkaisee ilmastopulmia 1,2 miljoonaa vuotta vanhalla jäällä

Bremerhaven ratkaisee ilmastopulmia 1,2 miljoonaa vuotta vanhalla jäällä

Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt Etelämantereelta jääytimen, joka voisi paljastaa viimeisten 1,2 miljoonan vuoden ilmastosalaisuudet. Jääydin, joka on noin metrin pituinen ja paksu kuin nyrkki puristettuna, sisältää todellisen 20 000 vuoden historian aarreaitta. Se löydettiin jäätiköstä 2 800 metrin syvyydessä, ja sitä tutkitaan nyt huolellisesti Alfred Wegener Institutessa, Helmholtzin napa- ja merentutkimuskeskuksessa (AWI) Bremerhavenissa. äänekäs NWZonline Jääydin tarjoaa jännittäviä näkemyksiä menneistä ilmastonmuutoksista, erityisesti salaperäisestä siirtymisestä jääkaudesta lämpimämpiin vaiheisiin.

Mielenkiintoista on, että ilmastonmuutosten rytmi muuttui perusteellisesti noin 900 000 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka Bremerhavenin tiimi haluaa valaista enemmän kasvihuonekaasujen roolia ilmakehässä, jäälaboratorio on tärkeä keskus tälle tutkimukselle. Täällä miinus 30 asteen pakkasella tehdään intensiivistä työtä tuoreen jään sahausäänen ansiosta. Jopa kymmenen tiedemiestä yrittää yhdessä tulkita menneisyyden hulluja sääilmiöitä. Työtä tehdään tiiminä - tiedemiehillä onhan erilainen kansallinen tausta, yhdistävä yhteinen tavoite.

Ilmastopäiväkirjan tutkiminen

Jääydin ei ole pelkkä jääpala, se on kronologinen ilmastoarkisto, joka sisältää tärkeitä vihjeitä ilmaston lämpenemisestä ja ilmastonmuutoksesta. Yksi senttimetri ytimestä vastaa noin 200 vuoden ilmastohistoriaa. Nämä jäänäytteet ovat lieriömäisiä ja niiden halkaisija on 10-15 cm. Tiimi aikoo saada noin 100 000 osanäytettä jääsydämestä, jotka jaetaan sitten 12 tieteelliseen instituuttiin Euroopassa. Loukkuun jääneiden ilmakuplien kattava analyysi mahdollistaa ilmakehän menneisyyden kemiallisen koostumuksen rekonstruoinnin. Keskity raportoi, että jäälaboratoriossa tehdään lukuisia testejä, mukaan lukien sähkönjohtavuus ja pölykertymät, saadakseen lisätietoa silloisista olosuhteista.

Koska ilmastotaulukot ovat yli 800 000 vuoden takaa, jääytimet tarjoavat historioitsijoiden lisäksi myös ilmastotutkijoille arvokasta tietoa muuttuvasta ympäristöstä. Analyysit ovat toistuvasti osoittaneet, että ilmiöt, kuten tulivuorenpurkaukset, meteoriittien törmäykset ja jopa ihmisen toiminta, jättävät jäähän jälkiä, joita kannattaa tutkia tarkemmin. World Ocean Review osoittaa, että ilmakuplien mittaaminen jääytimissä mahdollistaa suorien johtopäätösten tekemisen ilmakehän koostumuksesta eri geologisilla aikakausilla.

Työ jäälaboratoriossa on ratkaisevan tärkeää, koska se edellyttää ilmastojärjestelmän parempaa ymmärtämistä ja tarkempien ilmastomallien kehittämistä. Kansainvälisen yhteistyön ja tutkimuksessa käytetyn korkean teknologian ansiosta tiedemiehet ovat ihanteelliset valmiudet vastata ilmastotutkimuksen haasteisiin.