Taistelu avusta: Miksi Saksan nuorten on odotettava terapiaa

Taistelu avusta: Miksi Saksan nuorten on odotettava terapiaa

Lasten ja nuorten mielenterveys on Saksassa kovien paineiden alla. Luvut ovat hälyttäviä: joka viides alle 18-vuotias nuori kokee vakavan mielenterveyskriisin vuoden sisällä. Monien sairastuneista on kuitenkin odotettava pitkään päästäkseen terapeuttisiin tukipalveluihin – keskimäärin noin kuusi kuukautta tuntitiedot raportoitu.

Nykyinen tutkimus osoittaa, että avustusjärjestelmän rakenteelliset ongelmat vaikuttavat merkittävästi tähän tilanteeseen. Vuoden 2023 lasten terveysraportti osoittaa vaikuttavasti, kuinka raskaasti lapsia ja nuoria kuormittavat muun muassa pandemian seuraukset ja nykyiset kriisit, kuten Ukrainan konflikti ja ilmastokriisi. Psykologiset oireet ovat erityisen yleisiä tytöillä, mikä korostaa ongelman kiireellisyyttä lääketieteellinen päiväkirja tiedottaa lisää.

Tarjonnan haasteet

Ylikuormitetut terveys-, koulu- ja nuorten hyvinvointijärjestelmät ovat suuri este nopealle ja tehokkaalle hoidolle. 15-vuotias Schleswig-Holsteinista kotoisin oleva Mia kertoo kärsivänsä ahdistuneisuushäiriöistä ja paniikkikohtauksista ja että hänen äitinsä joutui etsimään sopivaa hoitopaikkaa kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä Mia saa vain satunnaisia ​​terapiaistuntoja, mikä ei riitä tyydyttämään hänen kasvavia tarpeitaan päivittäisiä uutisia kuvailee tätä vaikuttavasti.

Asiantuntijat huomauttavat, että jonotusajat terapiapaikoille ovat kaksinkertaistuneet viime vuosina. Ammatinharjoittajien lasten ja nuorten psykiatrien tarvetta ei ole riittävästi tyydytetty, mikä johtaa kyselyjen lisääntymiseen klinikoilla. Kiireellisesti tarvittavia ammattitaitoisia työntekijöitä puuttuu monilta alueilta, kuten Dithmarschenin alueelta. Tutkija Kristin Rodney-Wolf vaatii sitäkin enemmän sopeutumista sosiaaliturvalain tarpeiden suunnitteluun tarjontavajeen kuromiseksi.

Ennaltaehkäisy ja tuki

Näiden kiireellisten asioiden rinnalla on tärkeää toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Asiantuntijat suosittelevat mielenterveyden alan integroimista tiiviimmin kouluihin esimerkiksi koulupsykologien kautta ja mielenterveysaiheen sisällyttämistä opetussuunnitelmiin. Sellaisten tekijöiden kuin liikunnan, ravitsemuksen ja terveyslukutaidon huomioiminen on myös askel oikeaan suuntaan nuorten parempaan tukemiseen.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, ilmastopelko, joka koskee 59 prosenttia 16–25-vuotiaista, tekee selväksi, että myös uusia aiheita on otettava mukaan tähän keskusteluun. Jännittävä kysymys on edelleen, voivatko ja miten nuoret olla tiiviimmin mukana oman terveydenhuoltonsa suunnittelussa, jotta ne edistäisivät omaa vakautta, mutta voisivat myös osallistua aktiivisesti yhteiskunnallisten haasteiden voittamiseen.

Oikeiden tukijärjestelmien muutoksilla ja yleisen tietoisuuden lisäämisellä nuoren sukupolven mielenterveyden tilanne Saksassa voisi kohentua merkittävästi.