Vanhat ammukset näkyvissä: syvänmeren pelastus Boltenhagenin edustalla alkaa!

Vanhat ammukset näkyvissä: syvänmeren pelastus Boltenhagenin edustalla alkaa!

Tärkeä pilottiprojekti vanhojen ammusten talteenottamiseksi alkoi 10.8.2025 Wismarin lahdella Boltenhagenin edustalla. Toimenpide on osa Pohjan- ja Itämeren saastuneiden sotatarvikkeiden kattavaa hätäohjelmaa, jota tuetaan 100 miljoonalla eurolla liittovaltion varoista. Kaikkiaan noin 15 tonnia vanhoja ammuksia otetaan talteen seuraavien neljän viikon aikana erityisesti käytetyllä "Baltic Lift" -palautusalustalla, joka on entinen tankkeri ja on nyt 54 metriä pitkä ja 18 metriä leveä. Ensimmäisessä vaiheessa ammuslaatikoita tutkittiin noin 22 metrin syvyydeltä. Toteuttava yritys, Baltian sukellus- ja pelastusyhtiö Rostockista, on ankkuroinut alustan neljään kohtaan toiminta-alueella ja tekee tiivistä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa analysoidakseen ympäristövaikutuksia.

Pohjanmeren ja Itämeren vesille on ominaista suuri määrä saastuneita kohteita. Yhteensä täällä on varastoitu arviolta 1,6 miljoonaa tonnia vanhoja maailmansodan ammuksia, mukaan lukien pommeja, miinoja, kranaatteja ja kemiallisia sodankäynnin aineita. Tällaiset saastuneet alueet muodostavat vakavan uhan ekosysteemille ja ihmisten turvallisuudelle, asiantuntijat varoittavat. Erityisesti Kielin vuonoa edustava Kolbergin numme kärsii, jonne upotettiin suuria määriä toisen maailmansodan jälkeen. Tämä ei vaikuta ainoastaan ​​kalastukseen ja merenkulkuun, vaan myös matkailuun sekä tuuliturbiinien ja merenalaisten kaapelien rakentamiseen. Miten ndr.de Raporttien mukaan Kielissä 18.-20.6.2025 järjestetään konferenssi, johon yli 200 asiantuntijaa 16 maasta kokoontuu keskustelemaan uusista ammusten talteenottotekniikoista ja niiden haasteista.

Ympäristön seuranta ja riskit

Wismarinlahden hankkeen keskeinen osa on ympäristön seuranta, jolla analysoidaan pelastustoimenpiteiden vaikutuksia meriympäristöön. Muun muassa käyttöpaikan lähelle päästettyjen simpukoiden terveyttä seurataan, jotta voidaan selvittää mahdolliset saasteet talteenoton jälkeen. Meritekniikan asiantuntija Wolfgang Sichermann korostaa, että suurin vaara ei johdu räjähdyksestä, vaan syöpyvistä ammussäiliöistä, joista voi vapautua myrkyllisiä aineita. Nämä komponentit on tunnistettu aiemmin niiden syöpää ehkäisevien ja mutaatioita edistävien ominaisuuksiensa vuoksi.

Itämeren vesissä ja sedimenteissä on jo nyt havaittu huolestuttavia määriä räjähteitä, joissa myrkyllisten aineiden pitoisuudet ovat yleensä korkeammat alhaisemman vedenvaihdon vuoksi. Hiipaleista ja simpukoista on saatavilla suositeltavaa tutkimustietoa, jota kirjataan tarkemmin tulevissa tutkimuksissa. Näiden kahden lajin analyysi on erityisen tärkeää, koska sillä voidaan erityisesti tutkia räjähteiden vaikutusta meren eliöihin.

Vastuu tällaisista hyödyntämistoimista ja niihin liittyvistä riskeistä on merkittävä, ja yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa lisääntyy. Osana kansainvälistä konferenssia Kielissä odotetaan myös ukrainalaisen delegaation, jolla on arvokasta kokemusta kartoittamisesta ja vedenalaisesta teknisestä palautumisesta, vaihtavan tietoja ja taitoja. Mielipiteet ja lähestymistavat ammusten raivaukseen, katso alla riffreporter.de, joita on tarkoitus parantaa kestävästi tämän tieteidenvälisen verkostoitumisen avulla – selvä merkki siitä, että kyse ei ole vain pelastamisesta, vaan myös meriympäristömme turvaamisesta.