Ilmapelastus Greifswaldissa: Näin pelastajat taistelevat henkisiä arpia vastaan!

Ilmapelastus Greifswaldissa: Näin pelastajat taistelevat henkisiä arpia vastaan!

Rauhallisessa Greifswaldin rannikkokaupungissa ei ole vain upeita rantoja, vaan myös monimutkaisia ​​tarinoita pelastustyöntekijöistä, jotka ylittävät rajojaan joka päivä. Helikopterilentäjä Ehling havainnollistaa tätä vaikuttavilla valokuvilla sijainnistaan: rannalla, niityllä ja kallioilla. Nämä kuvat eivät vain symboloi "lentäjäromanssia", vaan ovat myös eräänlainen selviytymismekanismi. Die Zeitin artikkelissa käy selväksi, että sellaiset kuvat ovat välttämättömiä usein stressaavien muistojen käsittelemiseksi operaatioista, kuten traagisista kokemuksista hukkuneiden uimarien tai vakavasti loukkaantuneiden kuljettajien kanssa.

Eräs tehtävä, jossa Ehling ja hänen tiiminsä saapuivat ensimmäisenä tapahtumapaikalle, jossa kaksi teini-ikäistä riisti henkensä, oli erityisen stressaavaa. Käsitelläkseen näitä kokemuksia Ehling vetäytyy usein Itämerelle, katselee merta ja soittaa vanhemmilleen puhelimessa. Ennen kaikkea soulin ja bluesin hiljaiset äänet tuovat hänelle rauhaa meluisan työpäivän jälkeen. Hiljaisempien vuorojen jälkeen voi joskus esiintyä kovempaa rock-ääntä. Nämä menetelmät ovat osa henkilökohtaista selviytymistä, mutta myös tutkijat työskentelevät intensiivisesti ratkaisujen parissa.

Tieteelliset lähestymistavat trauman hallintaan

Akkonin yliopiston professori Dr. Saskia Eschenbacherin nykyinen tutkimus osoittaa, kuinka tärkeitä seurantakeskustelut ovat pelastustyöntekijöille. Hänen artikkelissaan "Getting it off your soul: transformative keskustelut traumaattisten kokemusten käsittelyyn" korostetaan emotionaalisten pohdiskelujen tärkeyttä lähetyskeskusteluissa. Nämä "muuttavat keskustelut" eivät ainoastaan ​​auta hätähenkilöitä käsittelemään traumaattisia kokemuksia kognitiivisesti, vaan tarjoavat myös mahdollisuuden vähentää emotionaalista stressiä. Akkon Hochschulen mukaan näiden tutkimuslähestymistapojen tavoitteena on ymmärtää paremmin hätäpalvelujen stressiä ja pystyä muuttamaan ne arvokkaiksi oppimismahdollisuuksiksi.

Selvitys suosittelee, että pelastus- ja pelastusorganisaatiot luovat tukirakenteita ja kysyvät aktiivisesti työntekijöiltä heidän tarpeitaan. Mielenterveysaihe on noussut yhä tärkeämmäksi, varsinkin sellaisissa töissä, joissa on korkea stressitaso.

Mielenterveys hätäpalveluissa

Kasvava ongelma näkyy myös luvuissa: Deutsche Depressionshilfe mukaan joka viides saksalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä, mikä on erityisen tärkeää hätäpalveluiden työntekijöille. Nämä ihmiset altistuvat usein lisääntyneelle riskille korkeiden psykofysiologisten stressitekijöiden vuoksi. Lisäksi miesten itsemurhaluvut ovat kolme kertaa korkeammat kuin naisten, mikä korostaa mielenterveysongelmiin liittyvää tabua.

RUPERT-aloitteen tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielenterveydestä hätäpalveluissa. Nimettömän verkkotarjouksen tarkoituksena on rohkaista työntekijöitä puhumaan stressistään ja hakemaan tukea. Sivustolta www.rupert-community.de löytyvä foorumi tarjoaa tietoa ja mahdollisuuden anonyymiin vaihtoon vertaisten kanssa. Tavoitteena on auttaa kärsiviä ottamaan vastuuta terveydestään.

RUPERT-tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että varhainen puuttuminen ja parempi tietoisuus psykologisesta stressistä ovat ratkaisevan tärkeitä pelastustyöntekijöiden elämänlaadun ja terveyden edistämisessä. Tällaisten tukitarjousten toteuttaminen voisi siis olla tärkeä askel niiden ihmisten hyvinvoinnille, jotka ovat usein toimintansa varjossa.