Kohti tulevaisuutta plasmalyysillä: vedyn tuotanto ilman CO₂!

Kohti tulevaisuutta plasmalyysillä: vedyn tuotanto ilman CO₂!

Mitä Saksan vetytutkimuksessa tapahtuu? Uusi lähestymistapa voisi edistää merkittävästi energiasiirtymää. Itä-Saksan prosessiPlasmalyysiVedyn tuotanto näyttää lupaavia tuloksia ja voi mullistaa energiatarpeen tässä maassa. Tutkija päällä Leibniz Institute for Plasma Research and Technology (INP) Greifswaldissa työskentelevät tämän innovatiivisen menetelmän parissa, joka jakaa metaanin vedyksi ja kiinteäksi hiileksi. Kun energiankulutus on vain noin 12 kWh per kilo vetyä, plasmalyysi vaatii huomattavasti vähemmän sähköä kuin perinteiset elektrolyysiprosessit, jotka kuluttavat tällä hetkellä 40-80 kWh.

Mutta plasmalyysillä on vielä enemmän tarjottavaa: Tämä prosessi ei tuota CO₂-päästöjä, ja sivutuotteena syntyvää kiinteää hiiltä voidaan käyttää useilla teollisuudenaloilla. Prosessi, joka toimii ihanteellisesti biokaasusta saatavalla ilmastoneutraalilla metaanilla, voisi toimia avaimena ilmastoneutraaliin energiahuoltoon ja teollisuuteen. Se voisi myös tarjota mahdollisuuden tuottaa vetyä suoraan laivoissa, mikä helpottaisi polttoaineen kuljettamista huomattavasti.

Eri menettelyt, yksi tavoite

Vetyä harkitaanAvaintekniikkateollisuuden, liikenteen ja energiahuollon aloilla. Vedyn tuottamiseksi on olemassa erilaisia ​​menetelmiä, kuten maakaasun höyryreformointi, veden elektrolyysi ja termokemialliset prosessit. Erityisesti plasmalyysillä on potentiaalia toimia ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, koska se ei ole pelkästään energiatehokkaampi kuin perinteiset prosessit, kuten höyryreformointi, vaan se ei myöskään aiheuta haitallisia CO₂-päästöjä. Sen sijaan se luottaa uusiutuviin raaka-aineisiin ja suojelee ympäristöä huomattavasti. Ingenieur.de korostaa, että plasmaprosessit ovat erittäin suosittuja sekä tuotannon että tehokkuuden kannalta.

Saksa tarvitsee tällä hetkellä 55-60 terawattituntia vetyä vuodessa, josta suurin osa on harmaata vetyä, jonka tuotanto on ympäristölle haitallista. Liittovaltion hallitus on asettanut tavoitteekseen korvata 40–75 terawattituntia vihreää vetyä vuoteen 2030 mennessä. Plasmalyysin tutkimushanke saa EU:n varoista reilut 4 miljoonan euron rahoituksen Mecklenburg-Vorpommernista. Merkurius raportoitu.

Potentiaalia ja haasteita

Haasteena on kuitenkin uusien teknologioiden nopea ja tehokas käyttöönotto. Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimusinstituutin tutkimuksen mukaan alle 10 % ilmoitetuista vihreän vedyn tuotantoprojekteista toteutui vuonna 2023. Nähtäväksi jää, miten markkinaolosuhteet ja poliittiset päätökset kehittyvät. Liittovaltion talousministeri Katherine Reiche noudattaa teknologiaan avointa lähestymistapaa energiapolitiikkaan maksimaalisen edistymisen mahdollistamiseksi.

Toinen huomionarvoinen yksityiskohta koskee suunniteltuja vetysektorin hankkeita: yritykset suunnittelevat tällä hetkellä 11,3 GW:n kokonaistehoa, joka ylittää jopa kansallisen vetystrategian 10 GW:n tavoitteen. Oikealla poliittisella tahdolla kurssi voitaisiin asettaa kestävälle ja tehokkaalle vedyn tuotannolle, joka ei ainoastaan ​​palvele ilmastotavoitteita, vaan edistää myös talouskasvua. Näin se toimii Graforce Berliinistä sopivista teknologioista, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan ja energiatehokkaan vedyn tuotannon.

Yhteenvetona on huomattava, että plasmalyysi on innovatiivinen ja lupaava menetelmä vedyn tuotannon muuttamiseen ja voisi siksi edistää merkittävästi energian siirtymistä. Vetyteknologian tulevaisuus on edelleen jännittävä Saksassa, koska se keskittyy selkeästi kestävään kehitykseen ja teknologiseen kehitykseen.