Itämeren tulvat: Varoitukset ja nykyiset vedenpinnat yhdellä silmäyksellä!

Itämeren tulvat: Varoitukset ja nykyiset vedenpinnat yhdellä silmäyksellä!

Tänään, 30. elokuuta 2025, Mecklenburg-Vorpommerin ihmiset voivat katsella Itämeren vedenkorkeutta. Nämä ovat erittäin tärkeitä asukkaille ja matkailijoille. Nykyistä vedenkorkeutta tarkastellaan yksityiskohtaisesti mittausasemien analyysissä sellaisissa kaupungeissa kuin Wismar, Warnemünde, Althagen, Barth, Stralsund, Sassnitz ja Greifswald. Termit "keskimääräinen matala vesi" (MNW) ja "mean high water" (MHW) ovat erityisen tärkeitä tässä. Warnemünden MNW ajanjaksolla marraskuusta 2010 lokakuuhun 2020 on keskimäärin 407 cm, kun taas MHW on 617 cm. Historiallisesti Warnemünden korkein tulvakorkeus mitattiin 770 senttimetriä 13. marraskuuta 1872, kun taas alin korkeus oli 332 senttimetriä kylmänä syyspäivänä vuonna 1967. Tämä osoittaa tämän rannikkoalueen vedenpintojen valtavan vaihtelun ja sen, kuinka paljon luonto viihtyy täällä.

Mitä myrskyhuippujen kanssa tapahtuu seuraavaksi? [Ostsee-Zeitungin](https://www.ostsee-zeitung.de/lokales/ostsee-hochwasser-aktuelle-ebenestaende-in-rostock-wismar-ruegen-greifswald-am-30-08-2025-JS46P6DERFMUZEBYputZZETHEMPy.htmlFMUZEBYputZZETAMPy.html? Myrskyaalto on jaettu eri luokkiin: Myrskyaalto on 1,00-1,25 m keskiveden pinnan yläpuolella, kun taas erittäin kova myrskyaalto ylittää 2,00 m. Tämä erottelu auttaa tunnistamaan rannikon asukkaille mahdollisesti aiheutuvat vaarat varhaisessa vaiheessa. Tulvien sattuessa yhteisöjä varoittaa tulvatorjuntakeskukset, poliisi tai palokunta. Huippumodernit varoituskanavat radiosta sosiaaliseen mediaan varmistavat, että kaikki saavat tiedon ajoissa.

Viimeaikaiset kokemukset myrskytulvista

Tapahtumat merellä eivät aina ole ystävällisiä. Viime vuoden lokakuussa oli voimakas myrskyaalto, joka aiheutti 56 miljoonan euron vahingot. Sassnitzin kaupunki kärsi erityisesti siitä, että sen infrastruktuurin kunnostamiseen tarvittiin noin 42 miljoonaa euroa. Lisäksi rantojen ja dyynien hiekkahäviön korvaamiseen tarvitaan 6 miljoonaa euroa keinoravintoa.

Mutta mikä saa aikaan myrskyn nousut? Liittovaltion ympäristöviraston mukaan voimakkaat tuulet, jotka työntävät vesimassoja rannikkoa vasten, ovat näiden luonnonvoimien pääasiallinen syy. Lisäksi globaalit ilmastonmuutokset aiheuttavat merenpinnan nousun ja siten nostavat mahdollisten myrskyaaltojen alkutasoja. Lännen tuulet muodostavat erityisen vaaran Pohjanmeren rannikolla Schleswig-Holsteinissa, kun taas pohjoistuulet ovat kriittisiä Ala-Saksissa.

Katsaus menneisyyteen ja tulevaisuuteen

Myrskytulvien historia Saksan rannikolla ulottuu jopa 2000 vuoden taakse. Joitakin tuhoisimmista tapahtumista on tapahtunut viimeisen 100 vuoden aikana, mukaan lukien vuoden 1962 katastrofaalinen myrskyaalto Hampurissa. Muita merkittäviä tulvia sattui vuosina 1976, 1981, 1999 ja 2013. Viimeksi vuonna 2022 Pohjanmeren rannikolla havaittiin useita vakavia myrskytulvia. Myös Itämeren vedenpinnat, jotka katsotaan myrskyn nousuksi, jos ne ovat metrin keskimääräistä vedenkorkeutta korkeammalla, ovat nousseet viime vuosina, kuten Wismarin mittaukset osoittavat. Vuonna 2017 saavutettiin arvot 1,83 m ja vuonna 2019 jopa 1,91 m.

Tällä kaudella 2024/2025 on toistaiseksi havaittu vain kolme myrskytulvaa, mutta on viitteitä siitä, että säätilanne voi tuoda ensi vuonna taas kovemmat olosuhteet. Muutokset myrskyjen voimakkuuksissa näkyvät selvästi vuotuisena korkeimpana tulvana Itämeren mittareilla ja suurimmana vuorovesitulvana Pohjanmeren mittareilla, joiden jaksollisuus on noin 50–70 vuotta.

Myrskytulvien tiheys ei välttämättä kasva, mutta voimakkuus voi kasvaa samoissa sääolosuhteissa. Jokainen myrskytulva on erityinen haaste rannikon asukkaille ja vaatii jatkuvaa huomiota viranomaisilta ja yleisöltä.