Upea mammuttilöytö Salzgitter-järvestä: sukeltajat löytävät keilan!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kaksi sukeltajaa löysi Salzgitter-järvestä lähes 80 cm pitkän mammutin keivan viimeiseltä jääkaudelta, jota säilytetään museossa.

Zwei Taucher fanden im Salzgittersee einen fast 80 cm langen Mammutstoßzahn aus der letzten Eiszeit, der im Museum konserviert wird.
Kaksi sukeltajaa löysi Salzgitter-järvestä lähes 80 cm pitkän mammutin keivan viimeiseltä jääkaudelta, jota säilytetään museossa.

Upea mammuttilöytö Salzgitter-järvestä: sukeltajat löytävät keilan!

Salzgitter-järvestä tehtiin merkittävä arkeologinen löytö, joka aiheutti suurta iloa Sepia Salzgitter -sukellusyhteisössä. Sukeltajat Jürgen Wiegleb ja Jürgen Woelke löysivät sieltä lähes 80 senttimetriä pitkän mammutin hampaan. Tämä ei ole vain jännittävää, vaan myös historiallisesti merkittävää, sillä eläin luultavasti eli viimeisen jääkauden aikana noin 110 000 - 10 000 vuotta sitten. Salzgitterin kaupunki ilmoitti löydöstä virallisesti 16. syyskuuta, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta sekä tutkijoiden että yleisön keskuudessa. [News38 raportoi](https://www.news38.de/salzgitter/article300608343/salzgitter-sepia- Taucher-salzgittersee-zahn-augen-traut-fund.html) löytäjien innostuksesta ja tämän hampaan historiallisesta arvosta.

Kaksi sukeltajaa eivät löytäneet mammuttityökalua vain uteliaisuudesta. Se osoittaa myös Salzgitter-järven potentiaalin, joka saattaa sisältää paljon enemmän salaisuuksia. Wiegleb ilmaisi kuitenkin huolensa siitä, että samanlaisia ​​löytöjä ei ehkä tehdä uudestaan ​​niin nopeasti. Loppujen lopuksi se on jäänne, joka on peräisin monien kysymysten ympäröimästä ajasta.

Taidetta ja tiedettä museossa

Jännittävän löydön jälkeen keila siirrettiin Salderin linnan kaupunginmuseoon, jossa sitä käsitellään nyt museonjohtajan Arne Homannin valvonnassa. Hammasta säilytetään tällä hetkellä vesialtaassa sen kuivumisen estämiseksi. Konservointi kestää yhdestä kahteen vuotta ennen kuin teos saatetaan yleisön saataville pysyvässä näyttelyssä. Homannin tiimiä johtaa tohtori Ralf Kosma valtion luonnontieteellisestä museosta Braunschweigista, joka tuki hanketta, ja he molemmat osallistuivat arvokkaan löydön tieteelliseen hoitoon.

Löytäjät itse korostavat tarvetta tallettaa tällaiset tärkeät löydöt museoihin. Tämä ei vain auta säilyttämään historiaa, vaan antaa myös tuleville sukupolville mahdollisuuden oppia lisää eläinten elämästä viimeisellä jääkaudella. Tällaiset löydöt voivat tarjota arvokkaita näkemyksiä luonnonhistoriasta ja ajan ekosysteemistä.

Ikkuna jääkaudelle

Mammutinhamman löytöä edeltää tarina, joka edelleen kiehtoo tutkijoita ja historioitsijoita. Vastaavanlaiset löydöt ovat erittäin harvinaisia ​​ja yleensä nuorempia, usein enintään 20 000–14 000 vuotta vanhempia, kuten Sveitsistä saadut mammuttilöydöt osoittavat. Tämä löytö on siksi arvokas panos tieteeseen ja historialliseen tutkimukseen, mikä taas ruokkii viimeaikaista keskustelua mammutin jäänteiden iästä.

Löytöillään sukeltajat eivät ole vain kaivanneet esiin historiallista aarretta, vaan ovat myös osa perinnettä, joka on vuosisatojen ajan ollut huolissaan menneisyyden kiehtovista olennoista. Haiman käsittelyä ja esittelyä odottavat monet innolla ja se voi avata uusia näkökulmia mammuttien elämään viimeisellä jääkaudella. Vaikka lopullinen kirsikka suojelun kakun päällä on vielä tulevaisuudessa, Salzgitter-järveä juhlitaan jo historiallisen tutkimuksen paikkana. Salzgitterin kaupunki ja monet kannattajat näkevät tämän löydön arvokkaana kulttuuriperintönä, joka tulee edelleen vaikuttamaan yhteisiin tarinoihimme vielä pitkään.